Vko 39

Tämä viikko on ollut aika kiireinen tallissa. Yksi työntekijöistä oli ansaitulla lomalla ja nuoremmat opiskelijat lähtivät melkein kaikki jo työssäoppimaan. Töitä on siis riittänyt ja siihen päälle vielä perus syyskuun flunssakausi niin hyvin menee :D. Toki me tästä kaikesta selvittiin.

Maanantaina kävin yhden vuotiaan varsan kanssa Ypäjän hevosklinikalla irtopalaröntgenissä. Se oli hyvin mielenkiintoista, sillä kuvaamisen jälkeen sain siirtyä lääkärin kanssa tutkailemaan röntgenkuvia. Suurempia muutoksia ei varsan jaloista löytynyt, vain toisen takajalan kintereessä oli pienen pieni irtopala. Lääkärin mukaan irtopala ei välttämättä aiheuta erilistä leikkausta, paitsi jos varsaa ei esimerkiksi ruunata, niin siinä samassa palan voisi poistaa. Olisiko kuitenkin parempi joka tapauksessa poistaa tämä pienikin palanen, sillä eihän se ole normaalia, että nivelistä tai niiden ympäristöstä löytyy mitään ylimääräistä? No, en osaa sanoa, koska en ole eläinlääkäri. Aika näyttää jos palaa ei poisteta, rupeaako se vaivaamaan.

Keskiviikkona kävin katsomassa muiden ravivalmennusopiskelijoiden kanssa radalla kun eläinlääkäri Seppo Hyyppä suoritti kahdelle Hevosopiston hevoselle, Ypäjä Illerille sekä Blue Chocolatelle, rasituksen jälkeistä laktaatti testiä. Hevoset lämmitettiin ensin normaalisti väärän suuntaan ja sitten ne suorittivat hiitin kilpailusuuntaan. Illeri meni 1.50 ja Fasu 1.40 vauhtia. Heti kun ne oli käännetty takaisin väärään suuntaan etusuoralle, kävimme pysäyttämässä hevoset, irroittamassa sekit ja sitten Seppo otti niiltä verikokeet. Myös sykkeet lämmityksestä, hiitistä ja heti hiitin jälkeen otettiin ylös. Olemme menossa kriterium-päivänä 4.10. kuuntelemaan luentoa ennen raveja. Ne käsittelevät sitä, voiko tutkimusta ihmisten urheiluvalmennuksesta hyödyntää hevosen valmennuksessa. Tapahtumassa julkistetaan myös tiedot Sepon tutkimustuloksista.

© Irina Keinänen 

Laktaatti muuten on anaerobisessa (happea ei saada tarpeeksi kehon tarpeeseen nähden) lihastyöskentelyssä syntyvä lopputuote. Lihaksen energianlähde glykogeeni (glukoosi = sokeri) muuttuu palorypälehapoksi rasituksessa ja siitä edelleen se muuttuu laktaatiksi. Tässä reaktiossa pH laskee, eli siis lihaksen happamuus nousee. Tällöin lihaksen toiminta vaikeutuu, koska lihasten myosiini ja aktiini säikeiden toiminta vaikeutuu. Laktaatista ei kuitenkaan ole vain haittaa, sillä hevonen pystyy myös hyödyntämään sitä energian lähteenä. Mm. maksa pystyy valmistamaan siitä glukoosia.

Jos asia rupesi kiinnostamaan, löysin tämän erään opinnäytetyön "Verinäytteiden tulkinta ja hyödyntäminen kilpahevosten valmennuksessa". Huomasin tekstissä erään huomionarvoisen asian. Tutkimusten mukaan valmentajat pitävät verikokeita turhina ja aikaavievinä asioina hevosten valmennuksessa. Niitä käytetään kyllä, jos hevonen tuntuu kipeältä, mutta niitä ei haluta käyttää terveellä hevosella. Olisivatko nämä verinäytteet kuitenkin tulevaisuuden valmentamista?

Passihevoseni ovat voineet hyvin, ja kriterium-päivänä luennon lisäksi jännitystä lisää, kun Ypäjä Engelbert juoksee kilpaa 1. lähdössä. Sitäkin kovasti jo mielenkiinnolla odotan.

Susanna

Vko 38

Ensimmäinen opiskeluviikko lähti mukavasti käyntiin. Koska olen jo suorittanut hevosenhoitajan perustutkinnon, ei minun ole tarvinnut juurikaan osallistua tämän viikon lähiopetusjaksoon. Tuntien sisällöt kun ovat niitä perusasioita näin alussa mitä olen jo aikaisemmin lukenut. Ihan varmaa ei vielä ole joudunko tekemään niistä näytöt uudelleen, mutta alustavasti vanhat näytöt hyväksiluetaan tutkintoon.

Näin lähiopetusjaksoilla menen aamulla normaalisti seitsämäksi talliin ja siivoan karsinani. Riippuen siitä miten tunteja on päivän aikaan, olen tallissa normaalisti töissä ja sitten menen tarvittaessa teoria- tai käytännön tunnille. Tällä viikolla perusasioista huolimmatta olen silti käynyt eläinlääkäri Seppo Hyypän teoriatunneilla. Tavoitteena kun on vielä kouluttautua eläinlääkäriksi, ja sitä ajatellen Hyypän tunnit ovat loistavia! Seppo Hyyppä kun on erittäin kirjaviisas ja osaa oikeasti opettaa asioita. Kävimme läpi hevosen jalan rakennetta: jänteitä, luita ja niveliä, niiden yleisimpiä vammoja sekä kaviomekanismia. Myös jalan virheasennot sekä liikeradat joutuivat tarkkailun alle. Aluksi asiat tuntuivat vaikeilta, mutta ne alkoivat hyvin nopeasti palautua takaisin mieleen. Odotan jo innolla käytännön tunteja hevosen anatomiasta ja lääkinnästä. Tavoitteenani on, että oppisin hyvin tarkkailemaan hevosen liikkeitä ja tunnistamaan liikevirheet, erityisesti ontumiset. Erilaisten jänne vammojen, kuten hankositeen ja pinnallisen koukistajajänteen, vammojen tunnistaminen on myös tarpeellinen taito ravivalmentajalle. Tässä YouTube-video Equine Foreleg Anatomy eli hevosen etujalan anatomia. Siinä esitellään hyvin jäsennetysti luita, jänteitä ja niveliä hevosen etujalasta.

Ensimmäinen virallinen opiskeluviikkoni myös loppui loistavasti kun passini Ypäjä Engelbert juoksi perjantaina kilpaa Forssassa, ja otti jo toisen voiton peräkkäin! Tästä linkistä Hevosopiston sivuilta löytyy Ilkan kommentteja hevosesta ja sen suorituksesta:
http://www.hevosopisto.fi/fin/tapahtumat/?2014-9-Ypaja-Engelbert-kiri-voittoon-Forssan-raveissa&nid=598

Susanna

Back to School

Oho, kävipäs hupsusti. Tänään aloitin ravivalmentajan ammattitutkinnot. Suoritan opintojani Hevosopistolla Ypäjällä Ilkka Korven valmennustallissa. Tallissa on tällä hetkellä melkein 50 hevosta, ja passihevosia minulla on 4 kappaletta: Ypäjä Juulia, Ypäjä Engelbert, Ypäjä Hereiam sekä Jutun Aihe. Olen jo aikaisemmin suorittanut samaisessa paikassa hevosenhoitajan ammattitutkinnon, joten sinänsä työnteko on ollut minulle tuttua.

Olen ehtinyt olla töissä jo kaksi viikkoa ja siinä ajassa on jo ehtinyt tapahtua iloisia ja surullisia asioita. Arki on ollut normaalia ja kiireistä. 7. päivä olin raveissa Ypäjä Engelbertin kanssa ja Pertti toi hienosti voiton kotiin! Viime perjantai vierähti varsahuutokaupassa työn merkeissä ja sunnuntaina olin näyttelyissä kahden passini kanssa. Ypäjä Juulia sai hienosti II+ ja Jutun Aihe sai I- ja oli näyttelyssä 2-vuotiaiden varsojen kolmanneksi paras sekä ansaitsi parhaan ratsun tittelin.

Odotan jo innolla tätä ensimmäistä lähiopetusjaksoa, ja sitä, mitä uutta se tuo tullessaan.

Susanna