Maanantaina kävin yhden vuotiaan varsan kanssa Ypäjän hevosklinikalla irtopalaröntgenissä. Se oli hyvin mielenkiintoista, sillä kuvaamisen jälkeen sain siirtyä lääkärin kanssa tutkailemaan röntgenkuvia. Suurempia muutoksia ei varsan jaloista löytynyt, vain toisen takajalan kintereessä oli pienen pieni irtopala. Lääkärin mukaan irtopala ei välttämättä aiheuta erilistä leikkausta, paitsi jos varsaa ei esimerkiksi ruunata, niin siinä samassa palan voisi poistaa. Olisiko kuitenkin parempi joka tapauksessa poistaa tämä pienikin palanen, sillä eihän se ole normaalia, että nivelistä tai niiden ympäristöstä löytyy mitään ylimääräistä? No, en osaa sanoa, koska en ole eläinlääkäri. Aika näyttää jos palaa ei poisteta, rupeaako se vaivaamaan.
Keskiviikkona kävin katsomassa muiden ravivalmennusopiskelijoiden kanssa radalla kun eläinlääkäri Seppo Hyyppä suoritti kahdelle Hevosopiston hevoselle, Ypäjä Illerille sekä Blue Chocolatelle, rasituksen jälkeistä laktaatti testiä. Hevoset lämmitettiin ensin normaalisti väärän suuntaan ja sitten ne suorittivat hiitin kilpailusuuntaan. Illeri meni 1.50 ja Fasu 1.40 vauhtia. Heti kun ne oli käännetty takaisin väärään suuntaan etusuoralle, kävimme pysäyttämässä hevoset, irroittamassa sekit ja sitten Seppo otti niiltä verikokeet. Myös sykkeet lämmityksestä, hiitistä ja heti hiitin jälkeen otettiin ylös. Olemme menossa kriterium-päivänä 4.10. kuuntelemaan luentoa ennen raveja. Ne käsittelevät sitä, voiko tutkimusta ihmisten urheiluvalmennuksesta hyödyntää hevosen valmennuksessa. Tapahtumassa julkistetaan myös tiedot Sepon tutkimustuloksista.
 |
| © Irina Keinänen |
Laktaatti muuten on anaerobisessa (happea ei saada tarpeeksi kehon tarpeeseen nähden) lihastyöskentelyssä syntyvä lopputuote. Lihaksen energianlähde glykogeeni (glukoosi = sokeri) muuttuu palorypälehapoksi rasituksessa ja siitä edelleen se muuttuu laktaatiksi. Tässä reaktiossa pH laskee, eli siis lihaksen happamuus nousee. Tällöin lihaksen toiminta vaikeutuu, koska lihasten myosiini ja aktiini säikeiden toiminta vaikeutuu. Laktaatista ei kuitenkaan ole vain haittaa, sillä hevonen pystyy myös hyödyntämään sitä energian lähteenä. Mm. maksa pystyy valmistamaan siitä glukoosia.
Jos asia rupesi kiinnostamaan, löysin tämän erään opinnäytetyön "Verinäytteiden tulkinta ja hyödyntäminen kilpahevosten valmennuksessa". Huomasin tekstissä erään huomionarvoisen asian. Tutkimusten mukaan valmentajat pitävät verikokeita turhina ja aikaavievinä asioina hevosten valmennuksessa. Niitä käytetään kyllä, jos hevonen tuntuu kipeältä, mutta niitä ei haluta käyttää terveellä hevosella. Olisivatko nämä verinäytteet kuitenkin tulevaisuuden valmentamista?
Passihevoseni ovat voineet hyvin, ja kriterium-päivänä luennon lisäksi jännitystä lisää, kun Ypäjä Engelbert juoksee kilpaa 1. lähdössä. Sitäkin kovasti jo mielenkiinnolla odotan.
Susanna
Hyvä Susanna. Tuo linkittämäsi on oikein mielenkiintoinen opinnäytetyö ja kuulin juuri Pertti Hartikalta, että siitä on kaavailtu opetusmateriaalia ravivalmennuksen c-kurssille, erään toisen julkaisun painoksen loputtua. Verinäytteiden tulkintaan perehdytään tosiaan ravivalmennuksen c-johdantokurssilla, jolle olette sitten marraskuussa menossa.
VastaaPoistaVerinäytteiden lisäksi mielenkiintoinen ja valmennuksen "tieteellistämiseen" liittyvä asia on tuo laktaatin mittaus rasituksen jälkeen. Sen tarkoitushan on seurata , miten raskaita harjoitukset ovat kullekin hevoselle. Hevosethan yleensä treenaavat taso- tai ikäryhmissä, jolloin mukana on useita fysiikaltaan erilaisia hevosia. säännöllisten laktaattitestien avulla ryhmiä ehkä voitaisiin optimoida ja siten saada harjoituksesta paras mahdollinen hyöty.
Lopuksi vielä seuraava ajatustehtävä: Tehtiin viikolla yhdessä esiintymishommia. Millainen merkitys ravivalmentajan esiintymistaidoilla sinun mielestäsi on? Missä tilanteissa ravivalmentaja esiintyy? Minkälaisen kuvan haluaisit itse antaa itsestäsi hevosalan ammattilaisena?